2/27/2013

oho, tekstipostaus

Joinakin päivinä mulle on ihan kirkasta ja selkeetä mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Olen haaveillut eläinlääkiksestä jo niin monta vuotta että tuntuu hassulta edes ajatella mitään muuta opiskeluvaihtoehtoa tai tulevaisuudennäkymää. Mutta kuitenkin sitten on tälläisiä päiviä etten saa mitään selkoa ajatuksistani ja siksi mä varmaan tätä tekstiäkin kirjoitan.
 Todistuksessa komeilee kymppi vain liikunnasta ja kuviksesta. Matikka ja fysiikka ei tosiaan ole mitään mun vahvimpia aineita vaikka niitä nyt lukiossa pitkänä luenkin. (Yläasteella kummastakin oli vielä se täys kymppi). Biologiaa rakastan ja kemia tuntuu aika yksinkertaiselta ja loogiselta. En tosin epäile hetkeäkään, että jos otan itseäni niskasta kiinni ennen kirjoituksia ja pääsykokeita, tulen pääsemään sinne minne haluankin opiskelemaan. Mutta mitä mä sitten lopultakaan haluan opiskella?
 Haluisin päästä vaikuttamaan ja oikeesti muuttamaan asioita, joilla on mulle merkitystä. Esimerkkinä näistä on tasa-arvon, tuotantoeläinten hyvinvoinnin, ilmastonmuutoksen torjumisen edistäminen. Yksinkertaisesti tahdon vaan puhua ihmisille järkeä ja saada ne yhdessä toimimaan näiden asioiden hyväksi.
 Eläinlääkäriksi halusin kai alunperin siksi että rakastan eläimiä ja meilläkin on ollut lemmikkinä kaikenkarvaista otusta, hevosta, kissaa, koiraa ja kania. Haluan nimenomaan työpaikan jolla riittäää haastetta, eikä hyvä palkkakaan mikään miinuspuoli ole. Katsottuani Greyn Anatomian kuusi ensimmäsitä kautta olen myös väistämättä alkanut haaveilla lääkiksestä, mutta onko  minusta oikeasti siihen. Näihin molempiin liittyy niin paljon opiskelemista ja vastuuta, mikä siis sekä älyttömästi kiinnostaa ja samaanaikaan epäilyttää.
 Tykkään kirjoittaa, valokuvata, piirtää, lukea kirjoja ja osaan englantia ihan kiitettävästi. Voisin päästä helpommalla lukemalla itseni opettajaksi, kääntäjäksi, journalistiksi, valokuvaajaksi, kirjailijaksi, arkkitehdiksi tai vaikkapa kuvataiteilijaksi. Ei multa vaihtoehdot lopu, päinvastoin niitä on aivan liikaa.
Ja kyllä, minulla on vielä aikaa miettiä tätä, aikaa vaihtaa alaa jos valitsemani ei tunnu oikealta, aikaa olla ja tehdä mitä tahansa, plaaplaaplaa. Haluasin vain tietää tulevaisuuteni selkesti, jotta voisin helpommin tavoitella sitä. Miksi valintojen tekeminen on niin hankalaa?

2 kommenttia:

  1. mä sain toissapäivänä supermakeen idean ruveta kameramieheksi kuvaamaan kaikkia tv-sarjoja ja leffoja sun muita?? sitte meen töihin jenkkeihin/britteihin/kanadaan ja työskentelen kaikkien coolien tähtien kanssa ja oon osana tyyliin supernaturalin kaltasten sarjojen kuvausta aw yeah! ku kummiskin kaikkien leffojen kameratyö on niin mielenkiintosta seurattavaa niin niin ois varmaan ihan nautittavaa työtä????

    ens viikolla haluun kummiskin taas perustaa lättybaarin tai kirjastonhoitajaks tai kääntäjäks tai tai tai :lll

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oooooh lyöttäydyn sun mukaas jos päädyt toteuttamaan tuon!!! Ei mua mitenkään haittais puuteroida jonkun Chris Colferin nenää koko päivän ja sitten mennä kotiin ja käpertyy sen yhden syliin, tehdä ruokaa, ottaa jotain turhia valokuvia ja nauraa Mehranille~~~~

      (...mutta se eläinlääkis, hnnggh)

      Poista