sinistä

viimeaikoina
kauniita päiviä

kummallista

Tänään ajattelin, että sosiologian tai jopa filosofian opiskelu saattaisi olla ehkä sittenkin mielekkäämpää kuin journalistiikan. Pääsykoemateriaalien sijaan eilen luin kuviskoulun ja yhden ennakkotehtävän loppuunsaattamisen jälkeen kaupan parkkipaikalla autossa "Vapaana elämisen taito" -nimisen kirjan viimeiset kolmekymmentä sivua. Sitä ennen luin Kaarina Davisin "Irti oravanpyörästä" -opuksen ja katsoin kaksi "Zeigeist" titteliä tottelevaa dokumenttia. Pakuriteen juonnin yhteydessä olen tänään lukenut kirjaa joka kulkee nimellä "Ekovuosi Manhattanilla" ja olemattomalla yöpöydälläni odottaa upouusi opus "Ruokapyramidihuijaus". 

 Aiemmin päivällä seikkailin lähimetsässä koirani (joka muuten syö lihaa vastoin eettisiä periaatteitani, tekopyhä minä!) kanssa kasveja keräillen ja uskomattoman lämpimästä tuulesta nauttien. Mietin minimalismia ja kierrättämistä ja omia elintapojani. Tämä pienoinen mielen huitelu ja maailman kiertämisestä haaveilu saattaa maksaa minulle kaivatun välivuoden, josta haaveilen huolimatta yleisestä asenteesta, joka huomaamatta suuntautuu sitä vastaan. (Tämä taitaa nyt olla sitä biovaltaa, josta Päivi ja Santeri Kannisto puhuivat kirjassaan...) 

 Amanda talletti nämä kuvat viime viikolla kamerani muistille vierailunsa aikana. Villajakku ja leijonankeltainen toppi löytyivät samaisen visiitin aikana kirpputorilta piristämään auttamattoman tummaa vaatemäärääni ja pitämään minut lämpimänä. Sointuu kauniisti noihin joka paikkaan tupsahteleviin leskenlehtiin (joissa muuten soi blues). Naurattaa.

kruunuvuori

On se vaan ihmeellinen paikka.

Koutaniemestä

Sattuiko joku katsomaan maanantaina Meeri Koutaniemestä kertovan dokumenttipätkän? Itse katsoin sen vasta äsken, mutta sanottava on että naista olen ihaillut jo tovin pitempään. Ensimmäisen kerran taisin häneen netissä törmätä tutustuessani tampereen yliopiston kuvajournalismi linjaan; nettisivun oikeassa laidassa oli lista vanhoista opiskelijoista, joista tämä nykyajan Frida Kahlon oli yksi. Etsin lisätietoa kustakin ja päädyin lukemaan melkeinpä jokaisen haastattelun jonka Koutaniemestä silloin löysin. Mielenkiintoinen nainen, ihailtava elämänasenne ja maailmankansalaisuus. Ylen "Tekijänä" -sarjassakin Meeristä huokuu ääretön rauhallinen läsnäolo. Juuri sellaisen kuvan sain aikoinani lukiessani mm. tätä haastattelua. Tapa tehdä työtä vapaana työnantajista ja aikatauluista sekä kyky tuoda ihmiset tarinoineen kuvan katselijan, meidän jokaisen, luokse on ihailtavaa. Siinä työ jolla on oikeasti merkitystä. 

 Huisia. Tämän vain halusin jakaa kanssanne.

henna

Minä noin viikko sitten lähdössä metsäretkelle:

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                            Minä tänään, yhden hennavärjäyksen jälkeen:

                                                                                                                      (pääsykoekirjat saapuivat postissa)
(taustalla ulospääsyä odottava roskasäkki)
(ylemmässä kuvassa näytän onnellisemmalta, syy ei johdu hiuksista)

aurinkokylpy

tarkenisimpa minäkin