Tänään on kaunis päivä. Huolimatta eilisistä vaalituloksista ja pienen punaviherkuplani poksahtamisesta. Välillä on hyvä vähän poksahdella. Tänään mun lonkkanivelet poksahteli joogatunnilla ja opettaja sanoi että eduskuntavaaleista viis, parasta äänestämistä on siihen joogamatolle astuminen, meditointi, kävely luonnossa tai mikä ikinä rauhoittaakaan sen sun mielesi hälinän.
Tänään olen myös todennut että ei, vehnäjauho, prosessoitu rasva ja yletön valkoisen sokerin mässäily ei vain sovi keholleni. Mahani ei tykkää, suolistoni ei tykkää, mieleni ei tykkää. Hedelmiin, riisiin ja juureksiin pohjautuvaan ruokavalioon olen siis palaava, ne takaavat hyvinvointini. Ruusutee on parhain ystäväväni tähän aikaan kuusta. Ruoka olkoon lääkkeesi. Pitää muistaa huolehtia tästä tomumajasta.
Tänään söin luomumandariineja joogatunnin jälkeen ja syljeskelin siemenet kadulle. Puhuimme äidin kanssa autossa unista ja niiden osuvasta symboliikasta. Istuin lapsuudenkotini eteisessä ja kuuntelin pikkusiskojeni papatusta. Kuudesluokkalainen tahtoo kanssani Lontooseen, ekaluokkalainen Japaniin. Pyöräilin kotiin ja ensimmäistä kertaa tänä vuonna korvani säästyivät paleltumilta. Kesä on jo niin lähellä ja illat niin valoisia.
Tänään luin myös pääsykokeisiin. Puuha on jälleen lähtenyt hyvään nousuun. Puolivälin laiskistuminen on takana, seinälläni on Nannan postauksen inspiroimana askartelemani motivaatiojuliste, pari sitaattia sekä motivaatiolausetta. Pikkasen päälle kuukausi tässä on vielä aikaa, enkä kaikkea tarvittavaa vielä kyllä osaa. Toinen pääsykoekirja alkaa olla jo hyvässä mallissa mutta toista en ole onnistunut edes saamaan loppuun. Hups. Ei hyvä. Tämä tietääkin siis valtaisaa loppukiriä. Nothing worth having comes easy ja silleen.
 |
| Edellämainittu seinäjuliste. Dyykkasin roskiksesta kasan 70-luvun lehtiä, joista lähes kaikki kuvat on leikattu. |
 |
| Kehityskaari. Alussa en osannut edes yhdyssanoja. |
Valokuvat on otettu silloin kun maassa vielä oli hiukan lunta, taivas harmaa ja tennarit uskalsi juuri ja juuri kaivaa kaapinpohjalta. Amanda oli kylässä, tihutti vettä ja tehtiin äärettömän hyviä soijatortilloja.
Toinen poksahtelija täällä.
VastaaPoistaJa ihan samanlaisia hokaamisia ruoan kanssa. Vehnä, prosessoitu rasva ja valkoinen sokeri nykymuodossaan ovat niin kaukana luonnollisesta ja ihan olemattomia ravinnearvoiltaan, että on ihme, kuinka vähän siitä puhutaan. Ne aiheuttavat todennäköisesti kaikille joitakin epämieluisia vaikutuksia, joihin he kuitenkin ovat niin tottuneet etteivät pidä oireiluna. Mäkin olin niin tottunut huonoon oloon, etten tiennyt että voi tuntea olonsa positiivisella tavalla ihan erilaiseksi.
Ja tsemppiä vielä lukemisen loppukiriin! Tässä ajassa ehtii tehdä vielä taikoja.
Todellakin! Kaikkien pitäisi kokea tämä ero. Eikä se oo pelkästään fyysinen, vahvemmin huomaan eron mun mielentilassa. Tää on vielä niin huvittavaa, että kun kerran on siihen terveellisyyden makuun päässy, niin kroppa ei annakkaan ainakaan kovin helposti palata siihen entiseen. Hyvä vaan.
PoistaKiitos! Parhaani yritän vaikka hurjistuttaa :D
Tässä postauksessa oli paljon hyviä ajatuksia! Jooga ja hyvä ruoka! Molemmista olen lipsunut pahasti viime aikoina, pitää skarpata. En ollut edes varmaan viiteen vuoteen syönyt näin paljoa karkkia kuin tällä viikolla. Ei ihme, että on vetämätön olo ja vatsaan sattuu. Ihanaa, että kesä tulee! Ihanaa, kevättä sinulle! <3 Ja tsemppiä pääsykokeisiin!
VastaaPoistaJooga ja hyvä ruoka luo kyllä mukavan perustan kaikelle säpinälle! Eipä se lipsuminen niin kamalan vaarallista. Sitä sattuu myös allekirjoittaneelle, mutta kuten sanoit, sen huomaa sitten olotilassa. Ihan mahtavia kesä- ja kevätfiiliksiä sinnekin! :> Ei haittaa yhtään vaikka ulkona sataakin vettä tällä hetkellä, kun tietää että sieltä maasta ponnistaa uutta elämää. Oioi. Ja kiitos!
Poista