Nämä päivät ovat olleet minulle jonkinlaista rauhoittumisen ja pysähtymisen aikaa. Haluan tietoisesti pyrkiä elämään hetkessä, sillä elämä on nyt, ei menneessä saati tulevassa. Poistin jopa puhelimestani kaiken turhan, kuten twitterin ja instagrammin. Puhelinräpläyksen sijaan luen mielummin vaikka kirjaa ja keskityn ympärillä tapahtuvaan.
Eilen pitkästä aikaa otin kameran mukaan ulos. Vaikka akku pakkasen ja lataamattomuuden vuoksi nukahti melkein samoin tein ja sormeni jäätyivät, ehdein kuitenkin ottaa muutaman kuvan. Valokuvaaminen on rentoutumista. Kameran takaa osaan keskittyä hetkeen ja kaikkeen siihen kauneuteen, mitä maailmasta löytyy.
Seeing your photos, it occurred to me the following: A person who takes pictures of a person walking, for example, is photographing a person with life, and the life of this person, is evident by herself. It doesn't matter if the photographer is competent or not. So, photographing a person with life, it's not something so surprising after all. But, a person who takes pictures of things without life, and he can give life to them, Yes, this person is amazing. Congratulations. You're this person. Please, as you continue to shoot.
VastaaPoistaPS: forgive me if I didn't express myself well.
That is a beautiful thing to say, thank you ♥
Poista