3/10/2015

kevään ensimmäinen autiotalo

Auringonpaiste lisääntyy ja kummasti alkaa seikkailuttaa. Mitäpä siinä sitten muuta kuin autoa lainaamaan ja ajelemaan. Oltiin nähty tämä talo vilaukselta junan ikkunasta ja niimpä tiedettiin suurinpiirtein mistä sitä etsiä. Helpostipa tuo sitten löytyikin. Koska talon ikkunat oli peitetty vanerein, oli sisällä pimeää kuin säkissä ja mietittiin kahteen kertaan uskalletaanko astua ovesta. Mokomat jänishousut. Mielikuvitus laukkaa välillä turhan hurjana, etenkin kun on katsonut liikaa Breaking Badia ja The Walking Dediä. Ovelasti jopa lukitsimme yläkertaan vievien portaiden oven siksi aikaa kun tutkimme loput alakerrasta. Lienee myös pienen autiotalotauon syytä tämä varovaisuus. (Kai se ihan fiksua on muutenkin.)
"Kohteena Länsi-Eurooppa: Neuvosto ohjuksia Tsekkoslovakiaan"  Satakunnan Kansa 1.4.1984
Ikkunoista on heitelty kiviä ennen niiden vaneroimista. Siivoamaan kuitenkaan ei oltu vaivauduttu. Päättelimme talon ja siihen kuuluvien sortuneiden piharakennusten toimineen ennen maitotilana. Paikalta löytyi muunmuassa lypsykone ja lasisia maitopulloja. Sen lisäksi vanhoja viilipurkkeja, vaatteita, leluja ja astioita. Hirmuiset määrät turhaa roinaa me ihmiset jätämme jälkeemme.




2 kommenttia:

  1. vau itse en ikinä uskaltaisi mennä mihinkään autiotaloon! lienee mielikuvitus ja walking dead juuri syinä :c eikö teitä koskaan pelota että autiotalo ei olekkaan ihan 'autio' vaan seillä oikeasti vielä asuu joku? vai onko näin käynyt teille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä aina väkisinkin miettii ja esimerkiksi Saksassa jätettiin siitä syystä menemättä yhteen autiotaloon - osoittautui ihan fiksuksi päätökseksi, koska seuraavan kerran kun hiippailtiin siitä talosta ohi, näkyi siellä ikkunassa liikettä :DD Mutta Suomessa en ole ikinä törmännyt kehenkään, tosin kaverini on kuulemma juossut vuosia sitten karkuun paikallista kylähullua, joka asusteli autiotalon yläkerrassa. Tarkkaan kuitenkin aina yritetään edetä ja kuulostella, niin paikkaa itsessään kuin omaa fiilistäkin. Ja toki kaveri tuo turvaa, en ehkä yksikseni uskaltaisi. Onneksi nuo raivohullut murhamiehet nyt ovat kuitenkin suhteellisen harvassa täällä Suomen maaseudulla, väkisinkin vaan miettiii että pirun hyviä syötti- ja piilopaikkoja tuollaiset autiotalot niille olisi :'D

      Poista